Äidin kirje valmistuvalle vihreävalkoiselle #24
"Hiljalleen joudun Sinusta irrottautumaan, mutta ethän Sinä koskaan irrota minusta."
Tämä kevät on tuonut tämän paljon puhuvan lauseen viestin sisälle sydämeen, mutta samalla myös valtavan kiitollisuuden ja ylpeyden tunteen. Miten onnekkaita olemmekaan, että olemme saaneet juuri Sinut ainokaiseksemme. En tiedä miten tuollaisen luonteen olet itsellesi saanut ja kasvattanut. Niin tavattoman sinnikäs ja periksiantamaton, mutta samalla sydän täyttä kultaa. Et tekisi pahaa kenellekään ja lähtökohtaisesti ajattelet muista ihmisistä aina hyvää. Tämä maailma tarvitsee enemmän kaltaisiasi.
Koko lukion ajan olet joutunut kohtamaan erilaisia haasteita aina pandemiasta karanteeneihin, etä-opiskelusta omatoimiseen harjoitteluun, raskaasta tappioiden sävyttämästä Veikkausliiga kaudesta putoamiseen takaisin Ykköseen. Muutoksia muutosten perään, haasteista seuraavaan hyppäämistä. Varmaa on ollut vain se, että kulman takana odotti se seuraava kompastuskivi. Pohdinnat olivat lähinnä, että mitähän seuraavaksi? Lopulta kaikki tämä kuitenkin kasvattaa ja vie eteenpäin. Ihailtavaa on, että olet nuoreksi mieheksi kasvattanut itsestäsi henkisesti näin vahvan. Mutta samaan hengenvetoon muistathan, että aina ei tarvitse jaksaa ja suorittaa. Vaatimustaso on ollut viimeiset vuodet valtava ja oikeaa lomaa toivon Sinun pääsevän viettämään jonkin kauniin palmun alle. Olisit sen enemmän kuin ansainnut.
Se, että te nuoret tästä kaikesta selviätte on hatun noston paikka. Toivon todella, että pääsette vielä jonain päivänä elämään vapaata ja aidosti sitä elämänne parasta aikaa. Edes hetkeksi huolista vapaata aikaa. Toivon myös, että yhteiskuntamme huolehtisi teistä ja teidän tulevaisuudesta niin, että saatte elämän rakennuspalikoiksi säröjen lisäksi tukea ja uskoa tulevaan, turvallisuutta. Mahdollisuuden etsiä tulevaa, tehdä asioita, hypätä maailmalle, seikkailla, nauttia elämästä. Olette prioriteetti yksi, tulevaisuutemme. Onneksi olet merikaupungin poika niin voit aamulenkillä raikkaan merituulen mukana aistia vapauden tunnetta ja lupausta paremmasta.
This too shall pass. -Abraham Lincoln-
Saat lakin päähäsi samaan aikaan oman ikäistesi kanssa, toisin sanoen olet suorittanut ylioppilastutkinnon normaalissa kolmen vuoden aikataulussa. Usein viikkosi ovat koostuneet useista erilaisista harjoituksista päivässä, peleistä ja pelimatkoista sekä opinnot siihen päälle. Välillä tämä tahti on sivustaseuraajana suorastaan hirvittänyt. Ulkopuolisen on varmasti vaikea hahmottaa mitä täysipainoinen urheilijan elämä ja yhtäaikainen opiskelu onnistuakseen vaatii. Erityisesti, jos opiskelu tapahtuu normaalissa lukioympäristössä ja aikataulussa. Ylioppilaaksi valmistuminen on siis jo saavutus itsessään. Se, että ysit ovat joskus kääntyneet nurinpäin on vain elämää. Arvosanat eivät määritä Sinua ja niitä kaatuneita numeroita kohtaat varmasti elämässä jatkossakin. Sitä miten vastoinkäymiset ja epäonnistumiset käsittelet tekevät Sinusta Sinut. Sen vahvan ajattelevan nuoren miehen, jonka sisällä pulppuaa analyyttinen pelitaktikko. Nämä mielen taktiikkataulut ovat aina kohdallasi sisältäneet sekä jalkapalloa että jääkiekkoa. Mikä vahvuus onkaan, että osaamista löytyy kummastakin upeasta joukkuepelistä. Enpä siis ihmettelisi, jos näkisin Sinut elämäsi aikana joskus myös valmentamassa.
Ammattinasi on tällä hetkellä jalkapalloilija, urheilija. Joskus kuulee sanottavan, että kannattaisi nyt kuitenkin hankkia itselleen ihan oikea ammatti. Edelleen kohtaatte turhaa väheksyntää työstänne. Ammatti on elinkeino, jota yksilö harjoittaa päätyönään toimeentuloaan varten. Urheilija on myös ihan oikea ammatti. Ammatti mistä voi ja saa olla ylpeä. Työvuorot ja työsuoritus se on urheilijallakin. Vaatii kovaa työtä ja henkistä kanttia sekä ammattitaitoa, jotta pystyy pitämään itsensä pelikuntoisena ja tekemään itselleen siitä elannon. Tässä kohtaa nousee esiin toive siitä, että myös urheilijan työ tulisi arvottaa samalla tavoin kuin muutkin ammatit, eläkekertymää myöden. Suurin osa teistä ei aamuisin kierrä ranteeseen Hublotia eikä alla hyrise Teslan renkaat. Rakenteissa ja asenteissa olisi vielä paljon tehtävää myös tällä saralla.
Toivon, että saat jatkossakin tehdä sitä mitä sydämesi sanoo ja ennen kaikkea nauttia työstäsi. Se jos jokin on juuri Sinun työsi parhaita puolia, saat päivittäin tehdä töitä oman intohimosi parissa. Toisaalta samalla urheilijanpolkuun olisi hyvä yhdistää myös opiskelua. Asiat eivät ole toisiansa poissulkevia vaan enemmänkin päinvastoin. On hyvä sivistää itseään ja oppia uutta ja erityisesti oppia kieliä. Sekä varautua myös siihen, jos unelmat tai haaveet eivät urheilussa toteutuisikaan. Lisäksi toivon, että päärooliin ei tulisi niinkään aina ne tavoitteet ja määränpää vaan enemmänkin nautinto tästä hetkestä. Uskon vakaasti, jos jotakin, niin tämä aika on opettanut meitä kaikkia yhä enemmän nauttimaan juuri tästä hetkestä. Kävellessäsi Tolsalle, astuessasi viheriöille, tuomarin viheltäessä pilliin, pallon iskeytyessä vastustajan maaliverkkoihin, joukkuekaverin tsempatessa, fanityttöjen antaessa piirustuksia, valmentajien palautteessa - Pieniä hetkiä, jokainen arvokkaita itsessään.
Kiitollinen myös siitä, että on saanut vanhempana olla osana kasvamisessa pienestä nappulasta urheilijaksi. Ne yhteisöt ja ihmiset, joita näiden vuosien aikana olemme saaneet kohdata on tehneet meidän vanhempien matkasta erityisen ja ainutlaatuisen. Yksi niistä on ollut ja on KTP perhe, vihreävalkoiset pystyraidat. Perhe, johon olemme kuuluneet yli 15 vuotta. Paljon on kohdattu, koettu ja paljon on nähty, jännitetty. Kirvelevistä tappioista riemukkaisiin voittoihin. Kyyneleitä ja pokaalin nostoja. Onnistumisia ja epäonnistumisia. Iloa ja pettymystä. Suuria tunteita. Koskaan emme ole joutuneet patistelemaan Sinua harrastuksien pariin. Tehtävämme on pikemminkin ollut miettiä ettei kahden vaativan lajin harrastajana rasitusta tulisi liikaa ja että muistaisit levätä riittävästi. Uskon, että juuri usean lajin harrastaminen ja monipuolisuus sekä kovat harjoitusmäärät ja panostaminen omaan hyvinvointiin ovat tekijöitä, joilla olet luonut itsellesi vankan pohjan urheilijan elämään. Ja näin myös säästynyt rasitusvammoilta.
Ilolla on saanut seurata ympärillä erilaisia polkuja ja tarinoita kohti unelmia. Ja mikä parhainta niitä on tulossa lisää ihan lähipiirissämmekin. Tarinat, jotka siivittävät ajatusta, että kaikki on mahdollista. Kunhan vain uskot itseesi, teet paljon töitä ja saat matkaasi mukaan hitusen onnea sekä paljon terveyttä. Kohtaamme kaikki erilaisia haasteita elämässämme, virheitä ja vääriä valintoja teemme ihan jokainen. Olennaista onkin miten niistä vastuun kannamme ja opiksi otamme. Tämä pätee niin viheriöllä kuin muuallakin. Taustavaikuttajana on nähnyt miten erilaisia lähtökohtia ja polkuja kohti määränpäätä ja unelmia voi olla. Jotkut paistattelevat valokiilassa jo hyvin nuorena ja matka kohti huippua voi olla silotetumpi ja oksia polulla on vähemmän. Joidenkin tie voi puolestaan olla jo heti lähtökohdiltaan haastavampi ja pidempi sekä erilaisten harha-askelien sävyttämä. Jokaisella on kuitenkin juuri se oma polku. Pikkukaupungin ja urheiluperiferian poikana olet oppinut, että sitä vieruskaveria tulee aina olla piirun verran parempi. Vain taidot ratkaisevat, oikotietä ei ole. Joskus juuri siellä taustalla ja varamiehenä kasvaa henkisiä suuruuksia ja tällä ominaisuudella viimekädessä eroja tehdään. Olet joutunut taistelemaan jokaisesta peliminuutista ja ajoittain tämäkin voi olla raastavaa. Usko kuitenkin edelleen siihen, että jonain päivänä se uurastus ja sinnikkyys palkitaan. Ja jos ei, mikään ei ole ollut turhaa tai hukkaan heitettyä.
Joukkuepelissä tärkeintä on joukkue, ne pelikaverit ympärillä. Niin se on myös elämässä, ilman muita ihmisiä jää käteesi tyhjä kortti. Se, että olet kasvanut lapsuutesi ja nuoruutesi erilaisissa joukkueissa, erilaisten ihmisten ympäröimänä on nyt ja tulee aina olemaan Sinulle voimavara. Olet oppinut laittamaan yhteisen edun omasi edelle. Nämä ovat avaimia menestykseen niin joukkueena kuin ihmisenä ylipäätään. Vanhempina olemme pyrkineet painottamaan aina omia valintoja, kuuntele omaa sisintäsi. Ohjeita ja neuvoja kannattaa vaalia, mutta vain Sinä tiedät mikä on Sinulle parasta. Polulla voi harhautua, sekin kuuluu elämään ja matkaan. Muistathan vain olla kiitollinen siitä kaikesta mitä olet jo nyt lyhyen elämäsi aikana saavuttanut, olet etuoikeutettu niin monella tapaa.
Kuten itse osuvasti Seuran Vuoksi -dokumenttisarjassa sanoitat: "Mulla ei ole mitään suuria unelmia, toivon että saan elää hyvää tasapainoista elämää."
Tämä toive on ajankohtaisempi ja suurempi kuin koskaan elämäsi aikana. Maailma mullistuu ympärillämme, toivon kotkanpojalle siipiä. Tiedän, että ne kantavat. Ja muistathan, aina voi ottaa askeleita taaksepäin ja hidastaa tahtia, se ei kerro heikkoudesta vaan luonteen lujuudesta ja rohkeudesta luottaa itseensä ja omiin valintoihin. Niin olet aina tehnyt - Ethän koskaan ikinä muutu.
Äiti
Ps. Onnittelut kaikille valmistuville, opintonsa päättäville, kesälomansa aloittaville, nuorille - Olette sankareita kaikki, ihan jokainen.