KTP:n juniorijalkapallo tuo yhteiskunnalle yli neljän miljoonan hyödyn

KTP on ollut mukana UEFA Sroi -tutkimuksessa, jossa mitataan jalkapalloon sijoitetun pääoman sosiaalista tuottoa. Mallinnuksen tekemiseen on hyödynnetty laaja-alaisesti asiantuntijoita ja tutkimustietoa. KTP:n juniorijalkapallon vaikuttavuus yhteiskunnalle on laskettu olevan vuosittain peräti 4,58 miljoonaa euroa. Tutkimustulos perustuu vuoden 2019 tietoihin.

Sroi eli Social Return on Investment on työväline, joka jakaa yhteiskunnalliset hyödyt kolmeen kategoriaan. KTP:n vuosittaisten hyötyjen suomalaiseen terveydenhuoltoon on laskettu olevan 1,84 miljoonaa euroa. Jalkapalloharrastus alentaa muun muassa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kakkostyypin diabetekseen ja mielenterveysongelmiin.

Mukana on laskettu myös lajin tuomat sosiaaliset hyödyt, jotka KTP:n osalta ovat 1,027 miljoonaa euroa vuodessa. Tässä luvussa on huomioitu seurassa tehtävä vapaaehtoistyö, koulutustulokset, syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja rikollisuuden lasku. 

Kolmantena kohtena Sroi-tutkimuksessa laskettiin suoria vaikutuksia koko Suomen taloudelle, mikä KTP:n osalta on 1,714 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän lukuun on laskettu mukaan harrastustoimintaan liittyvä kulutus, olosuhteiden rakentaminen ja työpaikkojen merkitys Kotkan alueen taloudelle.

KTP:n valmennuspäällikkö Janne Hyppönen on mielissään, että on saatu aikaan tällainen mallinnus, jossa luvut pohjautuvat tutkittuun tietoon eikä pelkästään mutuun.

– Pitää muistaa, että nämä luvut ovat pelkästään FC KTP junioreiden puolelta, eikä mukana ole edustusjoukkueen lukuja. Tiedot ovat kahden vuoden takaa, jolloin pelaajamäärämme oli 550, kun tätä nykyä olemme ylittäneet jo 700 pelaajan rajapyykin, Hyppönen sanoo.

Hyppösen mielestä on ollut hienoa nähdä, että sijoitus jalkapalloon on samalla sijoitus hyvinvointiin.

– Nämä ovat selkeitä lukuja ennaltaehkäisevästä työstä. Näin koronapandemia-aikana on noussut keskusteluun nuorten mielenterveysongelmat ja mielestäni tämä osoittaa sen, että urheiluseuroissa tehdään laadukasta ennaltaehkäisevää työtä ongelmien kitkemiseksi, Hyppönen toteaa.

– Hyvinvoiva kuntalainen on myös monella tapaa edullinen kuntalainen. Kun sijoitetaan harrastustoimintaan, sijoitetaan samalla koko kunnan terveyteen ja hyvinvointiin, hän jatkaa.

Vaikka tutkimusluvuissa ei ole mukana KTP:n edustusjoukkuetta, tehdään myös sillä saralla yhteiskunnallisesti merkittävää työtä.

– Pelkästään ottelutapahtumissa työskentelee noin 100 vapaaehtoista. Itse ottelut ovat omiaan luomaan sosiaalisia kohtaamisia ja siten nekin auttavat ja ennaltaehkäisevät syrjäytymistä, Hyppönen muistuttaa.

Kaikkiaan suomalainen jalkapallo tuo vuosittain yhteiskunnalle 1,25 miljardia euroa taloudellista hyötyä.

Lisätietoa UEFA Sroin vaikuttavuudesta kansallisesti löydät Palloliiton sivuilta: https://www.palloliitto.fi/palvelut/digitaaliset-jasenpalvelut/sroi