Artikkeli on julkaistu alun perin KTP:n kausijulkaisussa 1/2021 keskiviikkona 7.7.2021
KTP:n kotiottelutapahtumat ovat saaneet useasti kehuja järjestelyistään. Eikä ihme, sillä niiden järjestämisestä vastaa iso joukko sekä kokeneita että tuoreita kasvoja, jotka ovat menettäneet sydämensä vihreävalkoiselle seuralle. Yhteisöllisyys on avainsana, joka auttaa jaksamaan vaikeinakin hetkinä.
Toista vuottaan KTP:n kotiotteluissa tapahtumapäällikkönä toimiva ja aiemmin muun muassa turvallisuuspäällikkönä vaikuttanut Mika ”Noppa” Kolehmainen sanoo ottelutapahtumien kehittyneen kokonaisvaltaisesti eteenpäin ja kehun saa myös kotiyleisö.
– Ihmiset osaavat noudattaa entistä paremmin sääntöjä. Ehkä tänä päivänä ollaan entistäkin valveutuneempia. Haasteellisten koronapandemiarajoitusten jälkeen ihmiset ovat tulleet hyvillä mielin viihtymään ottelutapahtumiin, Kolehmainen sanoo.
Kuluvan kauden ensimmäinen ottelu, johon KTP sai ottaa yleisöä, oli kamppailu HIFK:ta vastaan. Takavuosina KTP:n ja HIFK:n väliset koitokset ovat olleet niin kentällä kuin toisinaan kentän ulkopuolellakin kiivaita. Tällä kertaa kaikki sujui todella rauhallisesti.
– Kun yleisöä sai olla jälleen paikalla, olivat kokemukset positiivisia. HIFK:n kannattajaryhmä Stadin Kingit jäi vielä 10 minuuttia ottelun jälkeen osoittamaan suosiota omilleen. Erikoista oli se, että tänäkin vuonna osa ryhmästä oli saapunut Helsingistä Kotkaan polkupyörillä, Kolehmainen kertoo.
Vapaaehtoisista kokenein on varmasti lipunmyynnistä vastaava Tuija Putus, joka on toiminut jalkapallo-KTP:n puolella tasan 50 vuotta. Koripallon puolelle hän oli ennättänyt jo kahta vuotta aiemmin.
– Onhan tämä työ monipuolistunut valtavasti siitä, mitä se aiemmin oli. Ennen kaikki maksoivat pääsylippunsa käteisellä. Nyt nuoriso osaa ostaa lippunsa jo ennakkoon ja nyt lippu voidaan maksaa kännykällä ja kellolla. Sen olen kuullut, että myös sormuksella voi maksaa, mutta sellaista ei ole vielä itselleni tullut vastaan, Putus naurahtaa.
Putus nostaa esille juuri sen yhteisöllisyyden, miksi hän on jatkanut vapaaehtoisena KTP:ssä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Hän, jos kuka, on nähnyt kotkalaisseuran ylä- ja alamäet.
– Pakko sanoa, että viihdyn tässä yhteisössä. Olen saanut tutustua erilaisiin ihmisiin jalkapallon kautta ja onhan siitä toisinaan ollut ihan hyötyäkin, Putus tuumaa.
KTP:n vapaaehtoisryhmän tuoreimpiin nimiin kuuluu kolmatta vuottaan siinä työskentelevä Hanna Espo. Hän sanoo olleensa vihreävalkoisten raitapaitojen kannattaja jo aiemmin, mutta nyt suhde on vain syventynyt.
– Kun on päässyt näkemään sen intohimon millä ihmiset tekevät töitä tämän seuran eteen, on se sitouttanut minuakin vielä entisestään. Tämä on ollut alusta lähtien kivaa, mutta nyt kun tietää ja ehkä osaakin enemmän, on tämä vieläkin hauskempaa ja mielenkiintoisempaa. Joka ottelusta voi oppia aina jotain uutta, Espo iloitsee.