”Mallu” tunnetaan pitkäaikaisena maalivahtina ja järjestyksenvalvojana
Marjut Ahokas pelasi KTP:n naisten joukkueessa jo 1980-luvulla. Ahokas on tuttu näky otteluissa.
Marjut Ahokas, 58, muistetaan 1980-luvulta alkaen KTP:n naisten edustusjoukkueen SM- sarjamaalivahtina. Ahokas kertoo harrastaneensa ensin yleisurheilua 12-vuotiaaksi, kunnes liittyi
KTP:n koripallojoukkueeseen. Syyksi hän kertoo sen, ettei kokenut yksilölajia omakseen, vaan halusi mukaan joukkueeseen. Neljä vuotta koripalloa sai riittää, kunnes laji vaihtui jalkapalloksi.
– Olin ainoa, joka silloin Aittakorven koulusta lähti pelaamaan koripalloa. Olin aina tykännyt jalkapallosta, mutta siihen en saanut ketään kaveria lähtemään, kunnes lukion ensimmäisenä
vuonna joukkueessa pelasi kaksi, Terhi Paavola ja Taru Virolainen (s. Hokkanen), jotka tunsin ennestään, Ahokas muistelee.
Jalkapallon puolella kaikki tapahtui todella nopeasti. Ahokas liittyi joukkueeseen syksyllä 1982 ja seuraavan vuoden keväällä hän pelasi jo ensimmäisiä naisten SM-sarjaotteluitaan.
– Kaikki tuli yllätyksenä. Joukkuetta valmensi Vanhasen Peetsa, joka oli vaativa, mutta reilu valmentaja. Ensimmäisen pelini pelasin keskikentällä. Siinä pelissä maalivahtimme Marja Kojonen
loukkasi sormensa ja minun piti tuurata häntä kahdessa ottelussa, mutta tuuraus kestikin lopulta 12 vuotta, Ahokas hymähtää.
Ahokas uskoo, että maalivahdin tontille sopeutumiseen edesauttoi se, että häneltä löytyi vankka koristausta. Pallo pysyi näpeissä ja ponnistusvoimaa löytyi.
– Vaikka pallo otetaan hieman eri tavalla kiinni, niin jotain samaa siinä oli. Sitten piti harjoitella syöksymisiä. Ne olivat alkuun muikkusukelluksia. Lukioaikaisista kavereistani pojat olivat
katsomassa peliä ja he antoivat niille tuollaisen nimityksen, Ahokas sanoo nauraen.
Ahokkaan maalivahtivalmentajana toimi pitkään KTP:ssä maalivahtien parissa työskennellyt Pekka Javanainen. Yhtenä vuonna Ahokasta koutsasi Arto Aurala, joka poistui hiljattain
keskuudestamme. Javanainen sai innostettua Ahokkaan harjoittelemaan miesten edustusjoukkueen mukana.
– Pekka oli Peetsan kanssa asiasta jutellut ja sieltä sitten löysin itseni. Olihan ne vedot erilaisempia kuin naisten vastaavat. Harjoittelusta oli kuitenkin peleihimme valtavasti hyötyä. Naisten laukaukset eivät tuntuneet enää missään, Ahokas sanoo.
Ahokas ei vielä ollut mukana KTP:n naisten joukkueessa, joka syksyllä 1981 voitti SM-pronssia, mutta seuraavan vuoden syksyllä hän liittyi joukkueseen pelaten ensimmäiset ottelunsa vuoden
1983 puolella. KTP:n naisten edustusjoukkueen taival SM-sarjassa päättyi kauteen 1986, jolloin kohtalona oli sarjasta putoaminen. Vuonna 2000 Ahokas oli mukana ikänaisten joukkueessa, joka
voitti SM-kultaa. Sen jälkeen hän kävi pelaamassa vielä kauden MyPassa.
– Olihan tuossa muutamia välivuosia mukana, mutta kivaa oli. Parhaimpina saavutuksina pidän valintaa piirin parhaaksi pelaajaksi. Vuotta en pysty muistamaan, mutta se oli joskus 1990-luvulla.
Vuonna 2000 ikänaisten lopputurnaus pelattiin normikentällä, jonka jälkeen sitä on pelattu vain puolikkaalla kentällä, ”Mallu” kertoo.
Ahokas alkoi valmentamaan jo peliuransa aikana. Ensimmäinen joukkue, jota hän luotsasi oli KTP:n tyttöjen joukkue, jossa muun muassa Leni Lauretsalo pelasi. Pidempi jakso käynnistyi poikien valmennuksessa, kun vuonna 1993 syntyneet olivat vasta ekaluokkalaisia.
– Se tuntuu tänä päivänä hyvältä, kun tuon ajan pelaajia tulee kaupungilla vastaan, jokainen heistä moikkaa ja kertoo miten heillä menee. Pojat ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa, Ahokas
sanoo.
Ahokas on tänä päivänä tuttu näky KTP:n kotiotteluissa, sillä hän on toiminut jo pidempään niissä järjestyksenvalvojana. Ahokas sanoo seuraavansa niin miesten kuin naisten edustusjoukkueen
edesottamuksia, mutta myös junioriotteluita.
– Sukulaisteni lapsia pelaa KTP:n junioreissa ja heidänkin pelejä tulee käytyä välillä katsomassa. Mielenkiinnolla seuraan miten naisten joukkueella menee. Nyt on jo muutaman vuoden ollut hyvä pöhinä päällä ja toivon, että joukkue saavuttaa tavoitteensa ja nousee Kansalliseen liigaan, Ahokas
toivoo.
– Olin jo aikeissa lopettaa järjestyksenvalvontatehtävät viime vuoteen, mutta kävin kuitenkin uusimassa korttini, joten kaipa sitä nyt yhden kauden vielä voi vetää, hän jatkaa hymyillen.