Kolmen Kotkassa vietetyn kauden ajan Anton Lepola on ehtinyt nähdä sarjanousun sekä tippumisen takaisin Ykköseen. Samalla hän on tehnyt läpimurtonsa maalivahtina ja kehittynyt pelaajana. Tällä kaudella hän on päässyt jälleen nostamaan vihreävalkoisia takaisin Veikkausliigaan. Minkälainen on ollut matka tähän pisteeseen?
Muistellessaan ensimmäisiä hetkiä jalkapallon parissa, vievät ajatukset Anton Lepolan aina takaisin Turkuun sekä Paattisten urheilukentälle. Kyseisen paikan pienellä jalkapallokentällä nuorukainen teki maalin puolesta kentästä, ja hetki on pysynyt muistoissa aina tähän päivään asti. Onnistumiset olivatkin yksi syy, miksi nuori Lepola aloitti jalkapallon. Kun onnistumisia lajin parissa syntyi, kasvoi myös innostus jalkapalloa kohtaan.
- Jossain kohtaa piti valita jalkapallon ja jääkiekon väliltä. Ihan hyvän valinnan tein, Lepola kertaa nuoruusmuistojaan.
Pelipaikka valikoitui kuitenkin sattumalta nuoruudessa. Ensimmäinen kokemus maalivahtina pelaamisesta syntyi alle 10-vuotiaana hiekkakentällä, jossa Lepola pääsi esittelemään torjumistaitojaan. Vaikka ottelu hävittiinkin 1–0, alkoi pelipaikka maalivahtina rakentumaan sen jälkeen.
Ensin harrastus alkoi kaupunginalueen joukkueesta, josta siirryttiin kaupungin joukkueeseen. Mustavalkoinen Turun Palloseura astui mukaan kuvioihin, kun Lepola oli 12-vuotias. Sen jälkeen hän kävi läpi joukkueen tarjoaman junioripolun aina 19-vuotiaaksi asti. TPS tarjosi siis opit sekä mahdollisuudet tulevaa jalkapallouraa varten.
- Työnteko, täytyy olla motivoitunut tekemään töitä. Jalkapallo on kuitenkin myös ryhmätyötä ja joukkuepeli. Välissä täytyy kuitenkin osata pitää hauskaa, Lepola kertoo opeistaan, joita juniorivuosilta jäi.
Nuoresta asti turkulaiselle tarjoutui mahdollisuus elää ammattilaisurheilijan arkea, joka auttoi hänet kohti ammattilaisuraa. Samalla hän pääsi ottamaan ensimmäiset askeleensa kohti mahdollisuutta pelata jalkapalloa ammattilaistasolla. Kasvattajaseura oli tarjonnut siihen kaikki avaimet.
Edustuksen mukaan ja siirto Veikkausliigaan
Ollessaan 16-vuotias, avautui Lepolalle mahdollisuus päästä mukaan harjoittelemaan turkulaisseuran edustuksen kanssa. Edeltävänä yönä nukkumisesta ei meinannut tulla mitään ja koppiin täytyi mennä aikaisin paikanpäälle. Harjoitukset kuitenkin menivät hyvin ja näin jälkikäteen Lepola muistelee, että hauskaakin oli.
- Kunhan näistä selviää, niin kaikki on hyvin, Lepola toteaa naurahtaen.
Kaudeksi 2018 Lepola siirtyi Veikkausliigaan IFK Mariehamnin riveihin, jossa pääsi keräämään ensimmäiset minuuttinsa korkeimman sarjatason nurmella. Debyytti tapahtui vierasottelussa Seinäjoella, kun vastaan asettui SJK. Vaikeasta paikasta oli haettava pisteitä. Ottelu päättyi 1–1 ja mukaan lähti yksi piste. Vastustajajoukkueen ensimmäisen ja ainoan maalin onnistui tekemään kotkalaislähtöinen Johannes Laaksonen.
- Se oli sellainen ‘tervetuloa Veikkausliigaan’-hetki. Laaksonen pamautti jostain 25 metristä yläkulmaan ottelun alkupuolella. Saatiin kuitenkin hyvä tulos ja oma peli meni myös hyvin, Lepola muistelee debyyttiään.
Aika Maarianhaminassa oli nuorelle maalivahdille opettavaista. Siellä hän sai keskittyä täysin jalkapalloon ja yhdessä eloa joukkueen kanssa oli paljon tarjolla. Samalla aika saarikaupungissa kehitti häntä pelaajana. Lepolan omien sanojen mukaan se kehitti paineensietokykyä, kun pääsi pelaamaan isoja joukkueita vastaan, mutta myös mentaalipuolta; miten käsitellä tunteita ennen ja jälkeen ottelun.
Paluu kasvattajaseuran väreihin ja täydellinen paikka Kotkasta
Maarianhaminasta Lepola palasi takaisin Turkuun ja kasvattajaseuran mustavalkoiseen pelipaitaan. Hänelle siirrossa oli omanlainen kotiinpaluun meininki ja samaan aikaa paluu oli toiveikas. Hän halusi päästä näyttämään oman kasvattajaseuransa kanssa minkälainen pelaaja oli nyt ja mitä voisi olla. Vaikka paluu ei ollutkaan pitkä, kysyttäessä maalivahti pystyy silti kertomaan mitä toi joukkueelle visiitillään.
- Ainakin muutaman pisteen pystyin pelilläni tuomaan, Lepola toteaa vitsikkäästi.
Hän itse näkee TPS:n joukkueena, jolla on potentiaalia ja tulevaisuus näyttää mihin kaikkeen joukkueella on mahdollisuus. Lepola kuvailee kasvattajaseuraansa myös isoksi ja perinteikkääksi seuraksi Turussa.
Paluunsa aikaan Lepola oli vielä paikkaansa hakeva pelaaja, joka etsi sitä täydellistä mahdollisuutta itselleen. Kun siirto hänelle tuntemattomaan Kotkaan tuli, huomasi Lepola nopeasti löytäneensä täydellisen paikan itselleen. Ensitiedot uudesta kotikaupungista olivat vielä hatarat; vieraspelireissuilla oli oppinut miltä nykyinen kotiareena, Arto Tolsa Areena, näytti. Muuten apuna toimi Wikipedian tarjoamat tiedot kaupungista.
Siirryttyään vihreävalkoiseen pelipaitaan, oli tavoitteet kaudella 2020 selkeät. Lepola halusi tehdä läpimurron pelaajana sekä olla sarjan paras maalivahti. Kauden läpi turkulainen onnistuikin vakuuttamaan katsojat otteillaan ja kauden päätteeksi joukkue palkittiin kovasta työstä nousulla Veikkausliigaan. Myös henkilökohtaiset tavoitteet täyttyivät.
- Nousu tuli vähän puskista. Vähän sellainen ‘mitä ihmettä. Noustiin Liigaan’, Lepola muistelee.
Kauden päätösottelun Lepola pääsi pelaamaan tuttuakin tutummalla Veritas Stadionilla. Omalla tavalla ottelusta tunteellisen teki se, että katsomossa oli paikalla paljon perhettä ja ystäviä. Vaikka pelin aikana ei sitä niinkään tullut ajateltua, mutta nousun varmistuttua oli se hänelle upea kokemus. Vaikka pelin jälkeisistä fiiliksistä ei paljoa muistikuvia olekaan, pystyy Lepola silti sanomaan sen olleen upea hetki.
- Veritaksella ei saanut pelata huonosti, piti pelata hyvin ja pystyä näyttämään, Lepola kertaa.
Veikkausliigaan paluu
Lepola jatkoi vihreävalkoisessa paidassa myös Veikkausliigakaudella. Vaikka kausi ei sujunutkaan suunnitelmien mukaisesti. Löytää maalivahti myös muutaman valonpilkahduksen. Kauden aikana ykkösmaalivahdin paikkaa pitänyt Lepola keräsi runsaasti peliminuutteja ja jäi monen katsojan mieleen useasta torjutusta pilkusta. Moni varmaan muistaa Ilves-ottelussa kaksi torjuttua pilkkua, joka herätti keskustelua.
Alkukautensa turkulainen näki vahvana. Kauden ensimmäisellä puoliskolla hän pystyi pelaamaan melkeinpä parasta jalkapalloa mitä oli koskaan pelannut. Mutta kauden edetessä haasteita tuli, kun joukkue kamppaili koko ajan sarjapaikan säilymisestä. Se alkoi myös näkyä henkilökohtaisessa kauden kulussa ja mitä pidemmälle kausi eteni, tuntui se myös Lepolalle haastavammalta.
- Meillä oli kuitenkin vahva ryhmä henki. Taistelimme loppuun asti, mutta valitettavasti se ei riittänyt.
Kaudesta mieleen jäivät kuitenkin ensimmäinen ottelu Seinäjoella, kun KTP kohtasi SJK:n. Se oli Lepolan ensimmäinen peli Veikkausliigassa pitkään aikaan. Myös kotona pelattu ottelua HJK:ta vastaan jäi mieleen, sillä tunnelma Tolsalla oli ottelun aikaan huikea.
Vaikka kausi ei mennytkään halutulla tavalla. Näkee Lepola sen myös kehittäneen häntä pelaajana ja maalivahtina. Kokonaisvaltainen pelaaminen kehittyi kauden mittaan, mutta samalla hän oppi jälleen paljon mentaalipuolella. Yhdeksi asiakaksi hän nostaa sen, kuinka pidempiaikaisia pettymyksiä tuli käydä läpi ja hallita.
Toinen sarjanousu Kotkassa
Kolmen kautensa aikana Lepola on päässyt olemaan mukana nostamassa joukkuetta Veikkausliigaan jo toistamiseen, kun sunnuntaisessa EIF-ottelussa varmistui niin nousu kuin Ykkösen mestaruus. Kumpanakin kautena turkulainen on pitänyt paikkaansa joukkueen ykkösmaalivahtina sekä sarjan parhaimmistossa.
- Tavoite kaudelle oli nousu takaisin, ei ollut muuta vaihtoehtoa. Onneksi tavoite on nyt täytetty, Lepola kertoo.
Kautta hän kuvailisi sanalla ‘nousujohteinen’. Vaikka häviöitäkin on kauden aikana tullut, tärkeäksi asiaksi Lepola kuitenkin nostaa sen, ettei pitkiä tappioputkia ole tullut vaan he ovat jo seuraavasta pelistä pystyneet haalimaan itselleen pisteet. Yksi huono peli ei siis ole kaudella muuttanut joukkueen suuntaa. Kausi on koko ajan pysynyt joukkueen käsissä.
- Omat tavoitteet ovat olleet samoja kuin edeltävällä Ykkösen kaudella, olen kuitenkin ottanut pari napsua alas, ettei oma suorittaminen menisi niin väkinäiseksi. Teen joka kerta parhaani ja yritän tehdä asiat hyvin. Lopussa kiitos seisoo.
Lepola on myös toiminut tänä vuonna joukkueen yhtenä kapteeneista. Roolin takia hän ei ole yrittänyt muuttaa itseään tai omaa toimintaansa.
- En ole yrittänyt vaihtaa mitään, mitä olen ollut. Olen hyvä ihmisten kanssa ja kaikkien kaveri. Kentällä yritän tehdä parhaani ja näyttää esimerkkiä.
Tulossa on vielä yksi ottelu kotikentällä, kun kauden viimeisessä ottelussa vastaan asettuu Lepolan kasvattajaseura, TPS. Tällä kaudella vihreävalkoiset eivät ole hävinneet kertaakaan Tolsalla ja siihen maalivahti toivoo myös jatkoa tulevassa ottelussa.
- Toivottavasti saadaan paikka täyteen ja päästään yhdessä juhlimaan ottelun lopuksi kunnolla, Lepola toivoo.
Maalivahdin mukaan tulossa on hieno ottelu, mutta samaan aikaan myös tasainen ja raastava. Tärkeää on kuitenkin hoitaa kausi kunnialla loppuun ja kerätä kotoa kolme pistettä. Sen jälkeen joukkue voi hyvin mielin juhlia ainutlaatuista mestaruutta Ykkösessä. Mutta minkälainen Anton Lepola nähdään viimeisessä ottelussa?
- Paras mahdollinen.
Idoli jalkapallossa?: Iker Casillas
Paras biisi kuunnella ennen matsia?: Thirty Seconds to Mars feat. Halsey – Love is Madness
Lempipaikka Kotkassa?: Golf-kenttä
Ketä pelaajaa vastaan haluaisit pelata?: Erling Haaland
Lempijoukkue?: KTP