Junnufutiksessa on HYVÄ MEININKI

Tyttöfutis on elävöitynyt viime vuosina vahvasti. Kun Tuukka Vahvasen (eturivissä keskellä vasemmalla) valmentamassa joukkueessa oli 2016 vain kymmenkunta pelaajaa, on heitä nyt 35. – Tytöt ovat kiitollisia valmennettavia. Heillä on malttia kuunnella ohjeita, kun taas pojat luulevat jo osaavansa ja heillä on kiire tekemään maaleja, kertoo Vahvanen. Hänen kanssaan 2009–2010 syntyneitä tyttöjä luotsaa Aino Hyppönen ja Aki Greijula. Taustalla FC KTP Junioreiden valmennuspäällikkö Janne Hyppönen. Kotkalainen juniorijalkapalloilu saatettiin uuteen kuosiin runsas puoli vuotta sitten, kun vuonna 1981 perustettu Kotkan Nappulat ja perinteikäs FC KTP panivat hynttyynsä yhteen marraskuussa. Nuorimpien – alle 11-vuotiaiden – toiminnasta kulmakunnalla vastannut KoNa lopetti käytännössä olemasta, ja vastaisuudessa FC KTP Juniorit tarjoaa jalkapalloilijan urapolkua perhefutiksesta aina edustusjoukkueisiin asti. Korttelisarjahengessä syntynyttä Kotkan Nappuloita olivat aikanaan perustamassa likimain kaikki paikkakunnan jalkapalloseurat yksissä tuumin. Pienten pelit keräsivät lähiökentille poikia, isiä, äitejä ja myöhemmin myös tyttöjä satamäärin, ja parhaimmillaan pallon perässä pörräsi yli 800 lasta. Viime vuosina Nappuloiden vetovoima alkoi hiipua, ikäluokatkin kävivät pieniksi, ja merkittävä vaikutus KoNan jäsenmääriin oli myös sillä, kun Peli-Karhut käynnisti rinnakkaistoiminnan nuorissa ikäluokissa. ”Mitähän tästä tulee, maksutkin nousevat?” Runsaassa 38 vuodessa KoNasta oli tullut Kotkassa jo käsite, ja siihen kajoaminen oli kuin tulella leikkimistä. – Kotkan Nappuloiden ja FC KTP:n yhdistymiseen sisältyi paljon ennakkoluuloja. Arvuuteltiin, että ”mitähän tästä oikein tulee ja harrastajamaksutkin varmaan nousevat?” Nyt kun ensimmäistä vuotta mennään, voidaan todeta että hyvältä näyttää. Jokainen euro, jonka maksuina keräämme, menee lapsille, toteaa vuodenvaihteessa FC KTP Junioreiden valmennuspäällikkönä aloittanut Janne Hyppönen. – Ensimmäisinä tehtävinämme meillä oli luottamuksen saavuttaminen sekä hyvän ilmapiirin luominen harrastajakunnassa ja heidän perheissään. Käsittääksemme olemme niissä onnistuneet. Pelaajamäärät ovat kasvamaan päin, ja kentillä on hyvä meininki, kiittelee Hyppönen. Ikäluokat pieniä, harrastajia silti yli 500 Junnu-KTP:n jäsenmäärä on tällä hetkellä runsaat 500. Ilman koronapandemiaa se voisi olla paljon enemmän. – Viruksen ja sen aiheuttamien poikkeusolojen takia meiltä jäi tänä keväänä perinteiset päiväkotien ja koulujen rekrytointitilaisuudet järjestämättä. Perhe- ja prinsessafutista kaikkein pienimmille sekä futisleikkikoulua pääsemme toteuttamaan vasta nyt, kun isommalla porukalla saa taas kokoontua, selvittää Janne Hyppönen. Pienet ikäluokat ovat yhä edelleenkin haaste myös FC KTP Junioreille. – Nuorimpien joukkueet kokoamme 7-vuotiaista. Ryhmien muodostaminen on muuttunut, eikä joukkojen kokoaminen tahdo enää onnistua korttelipohjalta. Siksi harjoituksiin on tultava joissain tapauksissa matkojenkin päästä. Toivottavasti etäisyydet eivät ole kuitenkaan kenellekään este hyvän harrastuksen aloittamiselle, toteaa valmennuspäällikkö Janne Hyppönen. Hyppösellä ja Virralla paljon osaamista Hyppönen (49) on pitkän linjan jalkapalloammattilainen. Hän on KTP:n kasvatti ja pelasi vihreä-valkoisessa raitapaidassa muun muassa Veikkausliigassa. Valmentajanakin hänellä on vankka pääsarjakokemus FC KooTeePeen ja MyPan luotsina. Janne Hyppönen on koulutukseltaan fysioterapeutti ja liikunnanopettaja. Lajiosaamistaan hän on vahvistanut myös lukuisilla Suomen Palloliiton kursseilla. Valmennuspäällikkönä Hyppönen tuokin FC KTP Junioreihin ison annoksen tieto-taitoa. – Haluamme tehdä juniorivalmennuksesta entistä koordinoidumpaa, millä pyrimme siihen, että toiminta olisi tasalaatuista. Olen ilahtunut siitä, miten koulutusmyönteisiä valmentajakuntamme on, kiittelee Janne Hyppönen. Hyppösen tavoin miesten edustusjoukkueen kakkosvalmentaja Ossi Virta (32) on junorivalmennusguru, joita molempia seuran on kiittäminen paljosta. He ovat luoneet koulutusjärjestelmän, jonka tulokset alkavat näkyä jo miesten tasolla. Oto-valmentajat yhä suuri voimavara Hyppönen ja Virta tekevät valmennusta leipätyökseen. – Tapoja toimia on tietysti monia, mutta kyllä meidänkin voimavaramme edelleen on oman toimensa ohella työskentelevissä valmentajissa, jotka haluavat itse oppia uutta ja ovat valmiita tekemään tytöistä sekä pojista aina vain parempia pelaajia ja toiminnasta kivaa, korostaa Janne Hyppönen. Valmennuspäällikkö nostaa yhtenä oto-valmentajana jalustalle Tuukka Vahvasen, joka on nelikymppiseksi ennättänyt uhrata jo suurimman osan elämästään jalkapalloilulle. Hän on Kotkan Nappuloiden, KTP:n ja Jäntevän kasvatti, joka on pelannut kotkalaisseuroissa kolmos- ja nelosdivisioonatasolla. Valmentajaksi Tuukka Vahvanen ryhtyi Oliver-pojan (13) ja Vera-tyttären (11) harrastuksen myötä. – Nyt on menossa 10:s kesä junnujen kanssa, kertoo Vahvanen, joka luotsaa FC KTP Juniorien 2009–2010 syntyneitä tyttöjä yhdessä Aino Hyppösen ja Aki Greijulan kanssa. ”Eteenpäin on menty valovuosia” Vahvasella on perspektiiviä arvioida juniroivalmennuksen kehitystä Kotkassa. – Junnufutis on harpponut valovuosia eteenpäin omista ajoistani. Jos joskus ennen mentiin vain kentälle ja pelailtiin, niin nyt toiminta on paljon määrätietoisempaa. Juniorijoukkueillekin tehdään omat kausisuunnitelmat, ja valmennuksessa on mukana myös muun muassa fysiikkaharjotteita, luettelee Vahvanen. – Tänä päivänä ammattitaitoa riittää myös lasten valmennukseen. Sain pari vuotta seurata läheltä virolaisen Janus Reitelin toimintatapoja. Kotkan jälkeen hän tarttui haasteeseen ja otti pestin Etelä-Afrikkaan, mutta onneksi Janne ja Ossi kantavat melkoista tietopankkia mukanaan, kehuu Tuukka Vahvanen. Korona paljasti urheilun merkityksen Janne Hyppönen on seurannut läheltä ja jo pitkään nuorisokasvatusta, eikä hän voi olla liikaa korostamatta urheiluvalmennuksen merkitystä. – Yhteiset treenitapahtumat ovat tärkeitä lapsille, ja niillä on merkitystä myös kokonaisille perheille. Korona-aikana sen konkreettisesti huomasi, minkälainen tyhjiö kodeissa syntyi, kun perinteiseen urheiluun muovaamaan viikko-ohjelmaan tuli muutos. Ymmärrettäisiinpä sosiaali- ja terveyspuolellakin paremmin urheilun, liikunnan ja seuratyön vaikutus hyvinvoinnille, sanoo Janne Hyppönen. TEKSTI ja KUVA: Matti Järvinen Tämä juttu on ollut luettavissa FC KTP:n kausijulkaisussa 2020, joka ilmestyi kaupunkilehti Ankkurin liitteenä 25.7.2020. Tässä yhteydessä tekstiä on päivitetty ajankohtaan sopivaksi. Kausijulkaisun muut jutut julkaistaan seuran verkkosivuilla lähipäivinä.